Olen kiinnostunut tunneilmaisuista, kohtaamisesta ja pakenemisesta, erilaisilla identiteeteillä leikittelystä sekä yksityisyydestä ja julkisuudesta. Tapani työstää aiheitani on hyvin henkilökohtainen. Vahvistan tätä henkilökohtaisuutta asettamalla itseni osaksi teoksiani, en siis käytä ulkopuolisia malleja, etten asettaisi heitä alisteiseen asemaan suhteessa itseeni – taiteilijaan – ja katsojaan. Koska käytän itseäni tietoisesti teosteni mallina, ulkopuolisen mallin ja taiteilijan välinen valtasuhde murtuu. Käytän apunani näyttelemistä sekä autenttisuutta. Toisinaan siis lavastan teosteni maailman ja esiinnyn teoksissani näyttelemällä, asettumalla rooliin. Autenttisemmissa teoksissani pyrin puolestaan tallentamaan hetkellisen ja koetun todellisuuden ja siinä heränneet tunteet.
Katson teoksissani itse itseäni, mutta samalla näkökulmani on myös subjektiton ja tarjoaa katsojalle mahdollisuuden kohtaamiseen. Kun sommitelma on rajattu tiukasti yhteen malliin ja ympärillä oleva hälinää on karsittu pois, katsoja voi päästä sisälle teoksen sisäiseen tunnelmaan ja mielentilaan. |